Hittilelu spinneristä eli sormihyrrästä tuli politiikan väline Venäjällä

MOSKOVA. Suurta suosiota saavuttanut fidget spinner eli sormihyrrä on joutunut Venäjällä epäilyttävään valoon.

Maan kuluttajansuojaviranomainen Rospotrebnadzor on alkanut tutkia lelun mahdollisia kielteisiä vaikutuksia lasten ja nuorten terveyteen. Virasto kertoo eilen tiistaina verkkosivuillaan julkaisemassa tiedotteessaan spinnerin ”aggressiivisesta etenemisestä” lasten ja teini-ikäisten parissa.

Venäjän kuluttajansuojaviranomainen tunnetaan yleisesti toimijana, joka käyttää viranomaisvaltaa myös poliittisiin tarkoituksiin. Se on esimerkiksi kieltänyt laatusyihin vedoten viinien maahantuonnin Georgiasta ja Moldovasta, kun niiden välit ovat kiristyneet Venäjän kanssa.

Tv-kanava yhdistää vaarallisen lelun oppositioon

Venäjän kuluttajansuojaviranomaisen kiinnostus sormihyrrää kohtaan saattaa tällä kertaa selittyä sisäpoliittisilla syillä. Venäjän valtion kontrolloimassa televisiossa spinneri on nimittäin leimattu kaiken muun pahan ohella myös presidentti Vladimir Putinia vastustavan opposition salajuoneksi.

Uutiskanava Rossija-24:n viimeviikkoisessa jutussa spinneri esitetään aivopesuun käytettävänä työkaluna, joka ”saa ihmisen alttiiksi manipulaatiolle”. Juontajan mukaan siksi ei olekaan ihmeellistä, että sormihyrriä on alettu myydä opposition mielenosoituksissa.

Myös aiemmassa Rossija-24-kanavan jutussa sormihyrrä politisoidaan ja yhdistetään Putinia vastustavaan oppositioon. Jutun mukaan esimerkiksi spinnerivideoilla ”maanitellaan protesteihin potentiaalista yleisöä”.

Venäjän mediassa on lisäksi esitetty lukuisia juttuja siitä, kuinka sormihyrrä voi olla uhka niin lasten ja nuorten henkiselle kuin fyysisellekin terveydelle.

Taustalla Kremlin kasvava kiinnostus lapsiin ja nuoriin

Sanomalehti Vedomosti liittää pääkirjoituksessaan Venäjän kuluttajansuojaviranomaisen ja median huolen sormihyrristä Kremlin lapsia ja nuoria kohtaan heränneeseen kiinnostukseen. Spinneriä käytetään irtopisteiden keräämiseen ylimmältä johdolta.

Teini-ikäisten suuri määrä herätti huomiota opposition maaliskuun ja kesäkuun suurmielenosoituksissa. Sittemmin myös Venäjän johto on näyttänyt olevan aiempaa kiinnostuneempi lasten ja nuorten asioista.

Mediatietojen mukaan myös presidentti Vladimir Putinin tuleva presidentinvaalikampanja keskittyisi nuoriin ja tulevaisuuteen.

Putin ei ole vielä virallisesti kertonut aikeistaan osallistua ensi vuoden maaliskuussa järjestettäviin vaaleihin. Moni on kuitenkin nähnyt hänen useat viimeaikaiset tapaamisensa nuorten kanssa alkuna presidenttikampanjalle.

Itä-Euroopan maat vaativat suurempaa tukea Israelille

Neljä Itä-ja Keski-Euroopan maata – Puola, Unkari, Tšekki ja Slovakia – ovat esiintyneet näyttävästi Israelin pääministerin Benjamin Netanjahun rinnalla.

Netanjahu tapasi kaikkien neljän maan pääministerit Budapestissa, Unkarissa. Netanjahu kiitti niin sanottuja Visegrad-maita ja sanoi saaneensa näiltä muuta EU:ta enemmän tukea.

Samalla Israelin pääministeri arvosteli Euroopan maiden asenteita Israelia kohtaan.

– Euroopassa on syytä arvioida uudelleen suhdetta Israeliin, Netanjahu sanoi.

EU:n kannat Visegrad-maiden kantoja kriittisempiä

Euroopan Unioni on usein arvostellut Israelia. EU on tuominnut etenkin Israelin siirtokuntien rakentamisen palestiinalaisten asuttamalle Länsirannalle ja arvostellut kansalaisjärjestöjen kohtelua.

EU ei tunnusta Israelin oikeutta vuonna 1967 miehitettyjen palestiinalaisalueiden, kuten Länsirannan ja Itä-Jerusalmin, valvontaan.

Netanjahu joutui myös noloon tilanteeseen, kun hänen ajatuksensa tulivat julki vahingossa auki jääneen mikrofonin kautta.

Hän arvosteli vaatimusta, jonka mukaan Israelin ja palestiinalaisten välinen konflikti on ratkaistava ennen kuin taloussuhteita Israeliin voidaan lähentää.

– Se on hullu, se on ihan hullu, Netanjahu arvioi EU:n Israel-politiikkaa.

Israel hakee kansaivälistä tukea omille kannoilleen

Israelin uskotaan hakevan Itä-Euroopan nelikolta vahvistusta omille kannoilleen kansainvälisissä elimissä.

Visegrad-maat tunnetaan mun muassa kriittisestä suhtautumisesta maahanmuuttoon. Esimerkiksi Unkari on kieltäytynyt ottamaan vastaan Välimeren yli tulevia afrikkalaisia siirtolaisia ja pakolaisia.

Unkarin pääministeri sanoi löytäneensä yhteisen sävelen Netanjahun kanssa. Sekä Orbán että Netanjahu ovat oikeistolaisia valtionjohtajia, joilla on hyvät suhteet muun muassa Yhdysvaltojen presidenttiin Donald Trumpiin.

– Jaamme Israelin kanssa yhteisen asenteen ulkorajojen puolustamisessa, Orbán sanoi.

Muut EU-maat ovat arvostelleet Unkaria esimerkiksi teräsaidan rakentamisesta Serbian ja Kroatian vastaisille rajoilleen.

Orbánin ja Netanjahun liittoa voidaan pitää myös yllättävänä siksi, että Orbánia on kotimaassa arvosteltu liiasta myötämielisyydestä juutalaisvastaisuutta ja äärioikeistoa kohtaan.

Netanjahu kuitenkin kehui Unkaria etenkin siksi, että modernin siionismin perustajiin kuulunut Theodor Herzl oli unkarilainen.

Lähteet: Reuters, AFP, AP

Trumpin ja Putinin illallistapaaminen hämmentää – 3 erikoista piirrettä

Donald Trumpin ja Vladimir Putinin toinen keskustelu Hampurin G20-kokouksessa on hämmentänyt Yhdysvalloissa. Presidentit keskustelivat kahden kesken huippukokouksen illallisella vain venäläisen tulkin välityksellä.

Aiemmin oli tiedossa, että Trump ja Putin tapasivat aikaisemmin päivällä kahdesti: ensin he kättelivät pikaisesti kokouksen alussa ja pitivät myöhemmin pitkän tapaamisen suljettujen ovien takana.

1. Keskustelusta ei ollut kerrottu aiemmin

Hampurin G20-kokous oli heinäkuun alussa, mutta presidenttien toinen keskustelu tuli julkisuuteen vasta tiistaina. Valkoinen talo vahvisti keskustelun vasta sen jälkeen, kun siitä oli kerrottu mediassa.

Paljastus herätti paljon huomiota Yhdysvalloissa, koska Trumpin vaalikampanjan ja Venäjän mahdollisesta yhteistyöstä on käynnissä tutkinta.

Keskustelu ei silti ollut salainen. Päivällisellä oli mukana maailman 20 talousmahdin johtajat, heidän puolisonsa sekä tulkkeja.

Trump huomautti asiasta kärkevästi Twitterissä. Hän kutsui uutista "salaisesta illallisesta" keksityksi ja sairaaksi. Trump väitti, että media tiesi asiasta.

Media tiesi toki päivällisestä mutta ei sen tapahtumista. Huippukokousten päivälliset eivät yleensä ole medialle avoimia. Valtionjohtajat voivat keskustella vapaammin ilman televisiokameroita ja mikrofoneja.

2. Paikalla oli vain venäläinen tulkki

Keskustelua käänsi ainoastaan venäläinen tulkki. Paikalla ei myöskään ollut yhtäkään virkamiestä, eikä keskustelusta kirjoitettu muistiinpanoja.

Ulkopuoliset eivät kuulleet Eurasia Group -konsulttiyrityksen johtajan Ian Bremerin tietojen mukaan presidenttien keskustelua. Bremer kertoi tapaamisesta ensimmäisenä medialle.

– Jäämme kaikki ihmettelemään, mitä sanottiin. On valitettavaa, ettei paikalla ollut Yhdysvaltojen tulkkia, koska nyt ei ole itsenäistä yhdysvaltalaista selostusta siitä, mitä tapahtui, entinen Yhdysvaltain Ukrainan-suurlähettiläs Steven Pifer sanoi sanomalehti New York Timesille.

Tulkin puutetta on epäilty amerikkalaismediassa turvallisuusohjeiden vastaisiksi. Ilman omaa tulkkia vastapuolen on helpompi vääristä keskustelua tai antaa siitä jälkikäteen väärä kuva.

Esimerkiksi Trumpin ja Putinin varsinaisessa tapaamisessa aiemmin päivällä olivat mukana ulkoministerit Rex Tillerson ja Sergei Lavrov sekä kaksi tulkkia.

Valkoisen talon mukaan tulkin puute johtui siitä, että kukin johtaja sai ottaa mukaansa vain yhden tulkin. Trumpin tulkki osasi japania, koska hän istui päivällisillä Japanin pääministerin puolisen Akie Aben vieressä.

3. Trump viihtyi pitkään Putinin seurassa

Ian Bremerin mukaan Trump oli itse noussut paikaltaan päivällisen puolivälissä ja mennyt Putinin luo. Presidentit olivat keskustelleet vilkkaasti.

Muita johtajia tilanne oli hämmentänyt, uutistoimisto Reutersin haastattelema yhdysvaltalaisvirkamies kertoi. Paikalla oli Yhdysvaltojen läheisten liittolaisten johtajia, mutta Trump valitsi keskustelukumppanikseen Putinin.

Keskustelun kestosta on liikkunut ristiriitaisia tietoja. Ian Bremerin tietojen mukaan keskustelu oli jatkunut lähes tunnin. Valkoinen talo oli eri mieltä.

– Ei ollut mitään "toista tapaamista" presidentti Trumpin ja presidentti Putinin välillä, oli vain lyhyt keskustelu illallisen lopussa, valkoisen talon korkea virkamies sanoi lausunnossaan.

Trump ja Putin ehtivät joka tapauksessa puhua Hampurin huippukokouksessa pitkään. Jo heidän aikaisempi tapaamisensa oli venynyt yli kahden tunnin mittaiseksi.

Lähteet: AP, Reuters

Saudi-ryhmä keventää Qatarille esittämiään vaatimuksia

Qatarin eristäneet arabimaat ovat lieventäneet vaatimuksiaan. Saudi-Arabia, Arabiemiraatit, Egypti ja Bahrain ovat esitelleet kuusi periaatetta, joihin Qatarin pitää sitoutua pakotteiden poistamiseksi.

Ehdottomien vaatimusten loiventaminen on diplomaattinen yritys ratkaista Persianlahden viime vuosien pahin poliittinen kriisi.

Periaatteet hyväksyttiin kaksi viikkoa sitten Kairossa. Ne edellyttävät Qataria torjumaan terrorismia ja ääriajattelua, katkaisemaan rahoituksen terrorijärjestöille ja lopettamaan väkivaltaan ja vihaan yllyttävän tiedon levittämisen.

Saudi-Arabian mukaan periaatteiden noudattamista valvotaan. On epäselvää, kuinka tiukasti tai väljästi periaatteita tulkitaan.

Pakoteryhmää johtava Saudi-Arabia on viestittänyt, että esitetyt periaatteet eivät välttämättä edellytä uutiskanava al-Jazeeran sulkemista, koska periaatteet jättävät neuvotteluvaraa siitä, miten periaatteita sovelletaan ja toteutetaan.

Vaikka Qatarin eristämisen taustat juontuvat Qatarin omapäisestä ulkopolitiikasta ja Persianlahden valtapolitiikasta, juuri vaatimus uutiskanavan sulkemisesta on ollut kriisin keskiössä.

Saudi-Arabian johtama ryhmä julkisti kesäkuun lopussa 13 kohdan listan, johon Qatarin olisi pitänyt suostua.

Väyrysen ajatukset vetosivat – seinäjokelainen keskustavaltuutettu toimii nyt myös kansalaispuolueen varapuheenjohtajana

Seinäjokelainen valtuutettu Piia Kattelus päättää kaupunkilaisten asioista keskustan mandaatilla. Nyt hän on myös Paavo Väyrysen kansalaispuolueen asiantuntijajäsen ja varapuheenjohtaja. Kattelus ei näe kahteen puolueeseen kuulumisessa mitään ongelmaa.

Kattelus kiinnostui Väyrysen ajatuksista luettuaan Väyrysen blogia syksyllä 2015. Väyrynen kirjoitti suuresta muuttoliikkeestä Eurooppaan. Kattelus allekirjoitti nuo ajatukset ja luki lisää.

Ja kun vuotta myöhemmin Väyrynen perusti oman puolueen, se oli Kattelukselle hyvä uutinen.

– Ajattelin, että nyt on jotain uutta tarjolla. Koska olin kieltämättä pettynyt keskustapuolueen harjoittamaan hieman liberaaliin maahanmuuttopolitiikkaan, sanoo Kattelus.

Pettyi keskustaan

Kattelus sanoo olevansa pettynyt keskustan maahanmuutto- ja eurooppa-politiikkaan eli käytännössä lähinnä valtakunnanpolitiikkaan.

– Koen että kansalaispuolue edustaa paremmin alkiolaista linjaa. Siellä näkyvät henkiset ja yhteisölliset arvot paremmin kuin nykykeskustassa, joka on käytännössä melko arvoliberaali, perustelee Kattelus.

Sen sijaan paikallistason politiikkaan Etelä-Pohjanmaalla ja Seinäjoella Kattelus on tyytyväinen. Siksi hän haluaa pysyä keskustan jäsenenä. Ja tietysti myös siksi, että kansalaispuolue ei toimi kuntatasolla.

– Täällä Seinäjoella keskusta toimii arvojensa mukaan ja täällä toteutetaan alkiolaista politiikkaa ihan käytännössä. Erilaiset mielipiteet ovat sallittuja ja olen saanut alkiolaisia maalaisia ajatuksiani läpi, kiittelee Kattelus.

Paikallisjärjestöille pohdittavaa

Jo Paavo Väyrysen kuuluminen kahteen puolueeseen on herättänyt runsaasti keskustelua. Nyt keskustelu siirtyy myös paikallistasolle. Laki ei ota kantaa siihen, miten moneen puolueeseen suomalainen voi kuulua. Asia pitää linjata puolueen sisällä.

Ylistaron keskustan paikallisjärjestön puheenjohtaja Juha Kitinoja vahvistaa, että Katteluksen asema arvioidaan kunnallisjärjestössä elokuussa. Etelä-Pohjanmaan piirijärjestön puheenjohtaja Esko Lehtimäki olisi jyrkän suunnan kannalla ja uskoo, että myös piirihallitus tulee asiasta keskustelemaan. Mutta päätösvalta jäsenasiassa on kunnallisjärjestöillä.

– En hyväksyisi tällaista kahdella tuolilla istumista. Se tuntuu etenkin järjestötyössä ristiriitaiselle, jos tekee töitä toisellekin puolueelle, sanoo Lehtimäki.

“En ole luopunut aatteestani”

Piia Kattelus itse ei näe asiassa mitään ongelmaa. Kansalaispuoluehan ei toimi kuntapolitiikassa, vaan sen on tarkoitus yltää eduskuntapuolueeksi.

– Tietenkin tilanne on poikkeuksellinen, mutta oleellista on se aate, jonka mukaan toimitaan. En ole luopunut aatteestani, painottaa Kattelus.

Hän on myös valmis keskustelemaan asiasta ja perustelemaan tarkoitusperänsä ja näkökantansa.

– En ole eroamassa keskustapuolueesta, sanoo Kattelus.

Puolassa kiistelty korkeinta oikeutta koskeva lakiesitys menee lisävalmisteluun

Puolan parlamentti on lähettänyt kiistellyn korkeimman oikeuden tuomareiden nimittämistä koskevan lakiesityksen takaisin valmisteluun.

Parlamentti päätti äänin 434–6, että lakiesitys palautetaan oikeus- ja ihmisoikeusasioita käsittelevään valiokuntaan.

Esitetty laki antaisi poliitikoille oikeuden nimittää korkeimman oikeuden jäsenet ja järjestellä sen työtä uudelleen. Nyt nimitysoikeus on lakimiehillä.

Kiista on uusin konflikti, joka liittyy Puolaan johtavan konservatiivisen Laki ja oikeus -puoleen politiikkaan.

Jatkokäsittelyn aikataulu on auki

Parlamentin oppositio on tehnyt lakiesitykseen yli tuhat korjausehdotusta.

Oikeus- ja ihmioikeusasioiden komission puheenjohtaja Stanislaw Piotrowicz sanoo, että jatkokäsittelyn aikataulua ei tiedetä. Lukuisten muutosesitysten on hänen mukaansa tarkoitus vaikeuttaa komission työtä.

Opposition mukaan nykyinen lakiesitys rikkoo demokratian periaatetta, jonka mukaan lainsäädäntövalta ja toimeenpanovalta on pidettävä erillään.

EU-komissio antoi Puolalle varoituksen

Euroopan Unionin komissio kehotti keskiviikkona Puolaa lykkäämään lakiesityksen hyväksymistä. Komission mukaan kaavaillut uudistukset vaarantavat tuomareiden riippumattomuuden ja oikeusvaltioperiaatteen toteutumisen.

EU päättää ensi viikolla aloitetaanko Puolaa vastaan uusi tutkinta siitä, rikkooko se EU:n sopimuksia.

– Olemme erittäin lähellä seitsemänne artiklan käynnistämistä, sanoi EU:n komission varapuheenjohtaja Frand Timmermans Brysselissä.

Seitsemännen artiklan käyttöönotto merkitsisi sitä, että Puolan ministerit voivat menettää äänioikeuden unionin päätöksentekoelimissä.

Lähteet: Reuters, AP, STT

USA:n demokraatit – Trumpin vastustamisella ei tule vaalivoittoa

WASHINGTON Yhdysvaltain demokraattinen puolue yrittää koota rivejään viime vuoden vaalitappion jäljiltä. Sisäinen kritiikki, häpeä ja jopa iva on ollut vaalitappion jälkeen armotonta. Runsaan vuoden kuluttua ovat jo kongressin välivaalit ja menetettyjä asemia yritetään voittaa takaisin.

Presidentti Trump on vaikea haaste oppositiopuolueelle. Pelkkä Trumpin vastustaminen ei riitä demokraattien vaaliteemaksi.

Daniella Gibbs Leger
Daniella Gibbs LegerPirkko Pöntinen / Yle

– Ehdokkaan on osattava puhua itsensä kansan sydämiin, asiakysymyksillä. Kaikissa vaaleissa lopullinen vastuu vaalimenestyksestä on ehdokkaalla itsellään. Hillary Clinton ei pystynyt luomaan suhdetta äänestäjiin, myöntää Daniella Gibbs Leger.

Suoraa ja paljon pohdittua puhetta demokraattien murskaavan vaalitappion syistä. Daniella Gibbs Leger työskentelee viestintä- ja strategiatehtävissä demokraatteja lähellä olevassa ajatushautomossa, Center for American Progressissa, Washingtonissa.

Hänellä on pitkä puoluetyökokemus. Hän työskenteli presidentti Barack Obaman hallinnossa viestinnässä ja sitä ennen demokraattipuolueen johtoelimessä, DNC:ssä, kansalliskomiteassa.

Mies puhuu
Demokraattista puoluetta eli sen kansallista komiteaa DNC:tä johtaa nyt Tom Perez. Hän on presidentti Obaman hallinnon entinen työvoimaministeriErik S. Lesser / EPA

Yhdysvaltain demokraattinen puolue menetti viime marraskuun vaaleissa noin 900 osavaltioparlamenttien kansanedustajan paikkaa ja lisäksi joukon kuvernöörejä ja senaattoreita. 50 osavaltiosta republikaanit johtavat nyt 32:ta.

Varmana pidetty presidenttiys meni vaalitavan ja -matematiikan, mutta myös kilpailevan ehdokkaan erinomaisten viestintätaitojen ansiosta, republikaanien Donald Trumpille.

Hillary Clinton sai kansan äänistä 3 miljoonaa enemmän kuin Trump, mutta kolmessa ratkaisevassa osavaltiossa Trump voitti yhteensä noin 70 000 äänellä ja korjasi valitsijamiesten enemmistön.

Poliittinen järjestelmä ja tutkivat viranomaiset käyvät nyt vääntöä siitä, ratkaisiko Venäjän masinoima uutisvirta vaa'ankieliosavaltioiden äänet Trumpin hyväksi. Vaikka näin todistettaisiinkin, tieto ei muuta enää tulosta.

Tappio kirvelee yhä demokraatteja, mutta ei ehkä enää kaikkia ja niin paljon kuin marraskuun shokin jälkeen.

Trumpin vaikutus puolueisiin arvaamaton

Myös republikaanit ovat hajaannuksen partaalla. Vaalivoitto olisi antanut puolueelle mahdollisuudet kaikkien aikojen muutokseen amerikkalaisessa yhteiskunnassa, mutta tilaisuus on murentumassa Donald Trumpin ja hänen perheensä ympärillä tihenevään sotkuun.

Presidentti Trump on kova pala molemmille puolueille. Arvaamattomalla toiminnallaan hän on onnistunut estämään pitkäjänteisen poliittisen suunnittelun, johon puolueet ovat menneinä vuosikymmeninä tottuneet, mutta myös juuttuneet.

Presidentti Donald Trump saapuu Valkoiseen taloon heinäkuun 8. päivä.
Presidentti Donald Trump saapuu Valkoiseen taloon heinäkuun 8. päivä.Olivier Douliery

– Nykyisin tärkeintä on kyetä reagoimaan nopeasti. Vauhti Valkoisessa talossa on valtava, sanoo Daniella Gibbs Leger.

Hän korostaa, että reagoinnin on oltava asiapitoista. Huutelu ja pelkät syytökset eivät johda mihinkään, kansa on kuullut niitä jo tarpeeksi.

Puoluejohdon hoksottimien pitää olla vähintään ajan hermolla ja mieluiten hieman etuajassa, sillä koskaan ei voi tietää, mitä Valkoisesta talosta purskahtaa ulos.

– Demokraattien tarjoamien parempien vaihtoehtojen ja perustelujen on oltava valmiina heti, kun presidentti Trumpin hallinto nostaa jonkin asian julkisuuteen.

– Se on uuvuttavaa, se vaatii valtavasti työtä ja hyviä tekijöitä, Daniella Gibbs Leger myöntää.

Juuri nyt kongressissa kovin taistelu käydään presidentti Obaman luomasta terveydenhuolto-ohjelmasta.

– Vuoden kuluttua syksyllä kongressivaalien aikaan jokin toinen asia voi nousta yhtäkkiä julkisuuteen ja siihen meidän on valmistauduttava.

Välivaaleissa vaihtuu koko edustajainhuone ja kolmasosa senaatista.

Nyt republikaaneilla on värisuora. Edustajainhuoneen 435 paikasta sillä on 240 ja senaatin sadasta edustajasta 52.

Äänestäjällä on oltava motiivi

Demokraatit ovat oppineet, että äänestäjät haluavat kuulla positiivisen viestin. Jokainen kaipaa elämänuskoa ja selkeän motiivin, miksi kannattaa äänestää. Sitä ei viime syksynä osattu tuoda esiin, vaikka visioita oli.

Demokraatit eivät saaneet äänestäjiä uskomaan, että puolue olisi valmis tekemään työtä kannattajiensa hyväksi.

Eräs demokraattivaikuttaja Illinoisin osavaltiosta tiivistää puolueensa kaikkia syleilevän linjan ja epäselvän puhetavan:

– Demokraateilla on taipumus puhua kokonaisilla kappaleilla, kun pitäisi osata luoda tiivis otsikko, viesti.

Ehdokas Trumpin viesti oli luvata menetetyt työpaikat takaisin Yhdysvaltoihin. Vaikka hän ei tässä onnistuisikaan, hän antoi kuitenkin konkreettisen lupauksen ja puskee nyt ajatuksiaan läpi. Totta kai se miellyttää kannattajia.

Tyypillistä demokraattia ei ole

Demokraattisessa puolueessa tyypillistä äänestäjää on hankala määritellä.

Demokraateissa on perinteistä työväestöä, joka siirtyi suurin joukoin Trumpin tueksi, mutta yhä enemmän kaupunkien koulutettua ja avarakatseista väkeä, mustia, latinoja, nuoria, naisia eri ryhmistä ja seksuaalivähemmistöjä.

Daniella Gibbs Leger ei kannata äänestäjien lokerointia eri ryhmiin ja viestin pikkutarkkaa suuntaamista sukupuolen tai muun taustan mukaan.

– Useimmiten sama viesti on tärkeä kaikille. Kun puolustamme julkista terveydenhuoltoa, se vaikuttaa aivan samalla tavalla sukupuolesta riippumatta jokaiseen, samassa tuloluokassa olevaan ihmiseen ja perheeseen. Sillä ei ole merkitystä, onko kyse valkoisista, afrikanamerikkalaisista tai latinoista, hän sanoo.

Demokraatit ovat tänä vuonna hävinneet neljässä osavaltiossa täytevaalit. Tästäkään Daniella Gibbs Leger ei myönnä olevansa huolissaan.

– Nämä ovat perinteisiä republikaanisia osavaltioita. He säilyttivät paikkansa ennätyssuurilla vaalibudjeteilla.

Tosin kalliiksi kävi vaalitaisto demokraateillekin, mutta siitä Daniella Gibbs Leger ei puhu.

Trump-efekti

Perinteisesti kongressin välivaalit eivät äänestäjiä paljon kiinnosta, mutta ensi vuonna voi olla toisin.

Vallassa olevalla puolueella on aina ollut vaikeuksia säilyttää niissä asemansa, vaikka saman puolueen presidentti olisi suosittukin. Yleensä voimasuhteet ovat muuttuneet.

Ensi vuonna täysi kysymysmerkki on, kuinka paljon republikaanien kannattajat yhdistävät presidentti Trumpin kompuroinnin koko puolueeseen.

Demokraatit suunnittelevat keskittävänsä vaalityön niihin osavaltioihin, joissa republikaanit viime vuonna ottivat yllätysvoiton. Näillä alueilla äänestäjien siirtymä takaisin demokraattien riveihin on mahdollista.

Ikiliikkuja Sanders

Bernie Sanders puhuu demokraattien puoluekokouksessa.
Bernie Sandersilla on yhä vahva kannattajakunta. Shawn Thew / EPA

Bernie Sandersilla on yhä vahva kannattajakunta. Sanders kiertää sitkeästi ympäri maata ja kerää edelleen suuret yleisöt puolustaessaan Obaman terveydenhuolto-ohjelmaa tai vastustaessaan upporikkaiden verohelpotuksia.

Etelä-Virginiassa, Morgantownin pikkukaupungissa Sandersin puhetilaisuudessa sateli neuvoja, mihin kaikkeen demokraattien pitäisi keskittyä ensi vuoden vaaleissa.

Ainut yhteinen kanta tilaisuudessa oli, että presidentti Trumpin haukkuminen ei yksin kannata.

Brat Martin
Brat MartinYle

Brat Martinille tärkein vaaliteema olisi ilmastonmuutospolitiikka. Sitten tulevat verotuksen uudistaminen , koulutuskysymykset ja vaalijärjestelmän luotettavuus.

Martin siteeraa Michelle Obamaa: Kun muut painuvat alas, me pidämme tason korkealla. Ei siis pidä ärsyyntyä muiden loukkauksista, vaan ajatus on pidettävä kirkkaana.

Jacklin Summers
Jacklin SummersPirkko Pöntinen / Yle

Jacklin Summers sanoo yhä tuntevansa poltteen "Feel the Bernie". Sanders sytytti hänen kiinnostuksensa politiikkaan eikä liekki ole sammunut.

Summersia kismittää, kun hänen mielestään puoluejohto on yhä liiaksi keskitien kulkija eikä anna arvoa edistyksellisille, vasemman reunan ehdokkaille.

Summers lähtisi vaaleihin koulutuksella ja terveydenhuollolla. Hän neuvoo puoluetta ajattelemaan vaaleja pienen ihmisen kannalta, aivan niin kuin Berniekin tekee.

Emalie Marlier
Emalie MarlierPirkko Pöntinen / Yle

Emalie Marlier on huolissaan Yhdysvaltain demokratiasta ja vaalijärjestelmästä. Hän haluaa puolueen nostavan esille, kuinka arvokas järjestelmä on ja miksi sen ylläpitämiseksi on tehtävä työtä.

Matthew Arp
Matthew ArpPirkko Pöntinen / Yle

Matthew Arp uskoo voittoon, jos työväestön asiat pääsevät vaalikamppailun kärkeen ja liberaalin eliitin toiveita siirretään sivummalle.

Väitöskirjaa tekevänä hän katsoo itsekin olevansa eliitissä, mutta on valmis antamaan äänen ehdokkaalle, joka pystyy hoitamaan kaikkien tuloluokkien asioita.

Yhteistä toiveille on, että ne liittyvät ihmisten omaan arkeen. Vaikka Venäjä ja vaalihakkerointi ovat tärkeitä ja vaarallisiakin asioita, niin vaaliteemat ja puolueen yhtenäisyys luodaan äänestäjän arjesta, taloudesta ja työllisyydestä.

Obama pysyy taustalla

Osa demokraateista kaipaa presidentti Barack Obamaa apuun ja puolueen keulakuvaksi. Hän on huippusuosittu, vaikka häntä arvostellaan laajasti heikosta ulkopolitiikasta.

Edeltäjiensä tavoin Obama ei kuitenkaan halua olla puolueen pitkä varjo, joka väijyy kaiken takana – tämä ei ole ollut tapana amerikkalaisessa politiikassa.

Obama on kuitenkin valmis puolustamaan asioita, jotka kokee perustavanlaatuiksi yhteiskunnassa. Siksi hän on viime aikoina puolustanut nimissään olevaa terveydenhuoltouudistusta.

Obama yrittää saada kuriin myös vaalipiirisuunnittelua, (gerrymandaring), jonka hyödyntämisessä republikaanit ovat olleet mestareita. Kyse on vaalipiirien rajojen muuttamisesta niin, että piirin väestörakenne ja rajat suosivat yhden puolueen ehdokasta ja hajottaa kilpailevan puolueen asemia.

Barack Obaman varsinainen työ on muistelmien kirjoitus yhdessä vaimonsa Michellen kanssa. Ennätysarvokkaan kustannussopimuksen hinta on lehtitietojen mukaan 65 miljoonaa dollaria.

Hillary Clinton pysyy tiukasti sivussa – hän on liian tulenarka, jotta voisi toimia aktiivisesti julkisuudessa. Clintonien nimeä pitää aivan riittävästi julkisuudessa presidentti Donald Trump.

Montenegrossa sammutetaan yhä maastopaloja

Montenegrossa palomiehet taistelevat kolmatta päivää saadakseen Adrianmeren rannikolla riehuvat maastopalot hallintaan. Luštican niemimaalla riehuvien palojen alta on evakuoitu telttailijoita. Ne uhkaavat muun muassa Tivatin ja Kotorin kaupunkeja.

Montenegron sisäministeriön mukaan maassa on ainakin 15 erillistä paloa. Montenegro on pyytänyt muilta mailta apua maastopalojen saamiseksi hallintaan.

– Ukrainalainen lentokone on tulossa auttamaan sammutustöissä. Odotamme, että saamme palot paikannettua ja hallintaan tämän päivän aikana, palopäällikkö Zoran Babic kertoi paikallisille tiedotusvälineille.

Sveitsistä ja Bulgariasta saapuu helikoptereita ja Israelista lentokone montenegrolaisten avuksi.

Kroatian ja Portugalin palot hallinnassa

Pohjoisessa naapurimaassa Kroatiassa sunnuntaina alkaneet metsäpalot on jo saatu hallintaan. Splitin kaupungin ympäristössä tilanne on palaamassa normaaliksi.

– Kaikkia paloja ei ole vielä saatu sammutettua, mutta ne on paikallistettu eikä niistä ole vaaraa ihmisille tai rakennuksille, kertoi Splitin palopäällikkö Ivan Kovacevic.

Viranomaiset uskovat, että tulipalot saivat alkunsa sähkölinjoista singonneista kipinöistä.

Myös Portugalissa metsäpalot on saatu hallintaan. Siellä tilannetta on helpottanut lämpötilan lasku, kun 35 asteen helle on hellittänyt 24 asteeseen.

Portugalissa on kuitenkin valmiudessa yli 2 400 palomiestä, sillä palojen pelätään alkavan leviämään uudelleen.

Lähteet: AFP

Thaimaassa jaettiin ensimmäiset tuomiot ihmiskauppavyyhdissä

Thaimaassa on jaettu ensimmäiset tuomiot maan suurimmassa ihmiskauppaoikeudenkäynnissä.

Tuomari oli tuominnut keskiviikkoaamupäivään mennessä 21 ihmistä. Syytettyjä oli yhteensä 103.

Syytettyjen penkillä istui muun muassa Thaimaan armeijan kenraali, poliiseja, paikallispoliitikkoja ja Myanmarin kansalaisia.

Osa todettiin syylliseksi myös muuhun kansainväliseen rikollisuuteen, kuolemaan johtamiin vangitsemisiin ja raiskauksiin.

Thaimaan sotilasjuntta aloitti toukokuussa 2015 operaation verkostoa vastaan, joka salakuljettii siirtolaisia eteläisen Thaimaan läpi Malesiaan. Salakuljetetut olivat bangladeshilaisia ja sorrettua rohingya-muslimivähemmistöä.

Siirtolaisia pidettiin panttivankeina viidakkoleireissä

Oikeudenkäyntiä ennen Thaimaan ja Malesian rajalta löydettiin useita siirtolaisten joukkohautoja. Haudat olivat lähellä leirejä, joissa ihmisiä pidettiin panttivankeina. Sadat ihmiset kuolivat nälkään ja malariaan.

Merellä ihmisiä menehtyi ylilastatuissa veneissä, joita palloteltiin Thaimaan, Malesian ja Indonesian aluevesillä.

Ihmisoikeusjärjestöt syyttivät viranomaisia ihmiskaupppaongelman vähättelystä.

Lähteet: Reuters, AFP

Laboratoriokurssi johti ainutlaatuiseen löytöön – Jyväsjärvestä eristettiin tuntematon virus

Jyväskylän yliopiston laboratoriokurssi johti uuteen tieteelliseen löytöön. Kurssin aikana Jyväsjärvestä eristetty virus paljastui Jyväskylän, Helsingin ja Oxfordin yliopistojen yhteistutkimuksessa rakenteeltaan ja perimältään ainutlaatuiseksi.

– Olihan tässä onneakin mukana, että tällainen virus löytyi opiskelijatyönä, sanoo Jyväskylän yliopiston tutkija Lotta-Riina Sundberg.

FLip on kuitenkin ensimmäinen tunnettu virus, jolla on ikosahedrisen kuoren alla rasvakalvo ja jonka DNA on yksijuosteinen. Kaikissa aiemmin löydetyissä muuten vastaavissa viruksissa DNA on kaksijuosteinen.

– Kyllä tämä merkittävä löytö on. Viruksessa yhdistyy ensimmäistä kertaa kolme aiemmin tunnettua virusten ominaisuutta samaan pakettiin, sanoo Sundberg.

Viruksen ainutlaatuisuus paljastui vasta atomitasolle ulottuvissa rakennetutkimuksissa. Vaikka sen genomi on ainutlaatuinen, kuoriproteiinin laskos liittää sen laajempaan adenoviusten linjaan. Adenoviruksiin puolestaan kuuluu muun muassa bakteeri-, levä- ja ihmisviruksia.

Lääkettä kalatauteihin?

FLiP-virus tartuttaa ja tuhoaa vesiympäristöissä esiintyviä flavobakteereja. Flavobakteerit aiheuttavat muun muassa kirjolohen poikassyndroomaa, jossa kuolleisuus on korkea, sekä kidustulehdusta ja ihon tai evien syöpymiä aiheuttavaa kolumnaaritautia.

Tutkijoita kiinnostaakin nyt se, voisiko viruksen ominaisuuksia käyttää hyödyksi.

– Tavoite on selvittää, infektoiko virus tauteja aiheuttavia bakteereja, Sundberg sanoo.

Ei iske ihmisiin

Virukset ovat luonnossa erittäin yleisiä, ja suurin osa niistä tarttuu juuri bakteereihin. Tähän laajaan joukkoon kuuluu myös FLiP-virus: se ei tartu ihmisiin tai eläimiin.

Tutkijoiden mukaan viruksen ainutlaatuinen rakenne haastaa perinteiset perimän vertailuihin perustuvat virusten luokittelun järjestelmät. Samalla se osoittaa, että virusten maailman syvempään ymmärtämiseen tarvitaan virusten eristämistä ja proteiinitason rakenteiden tutkimista.

– Tällaisella tutkimuksella pääsemme paremmin käsiksi virusten evoluutioon, eli siihen, miten eri virustyypit ovat kehittyneet, Sundberg sanoo.

Powered by WordPress | Designed by: Premium Themes | Thanks to Free WordPress 4 Themes, Download Premium WordPress Themes and Themater