Analyysi: Trumpin sote-uudistus kuin Suomessa – Nollapisteessä

Republikaanit ja presidentti Donald Trump on palautettu lähtöruutuun Yhdysvaltain terveydenhuollon järjestämisessä.

Kuuden kuukauden aikana Trumpin ja puolueen tärkein vaalilupaus – ja nyt todistettavasti monien republikaanienkin mielestä uhkaus – on jo toistamiseen tänä vuonna vaiheessa, jossa jatko on täysin auki.

Kuulostaa jotenkin suomalaiselta.

Iso osa amerikkalaisista ei ymmärrä kokonaisuutta, yksityiskohdat ovat täynnä ristiriitoja, kaikkea ei ole kerrottu, kustannusarviot ovat käsittämättömiä ja markkinat häiriintyvät. Pahimmassa tapauksessa potilaita jää vähintään heitteille. Joku saattaa jopa kuolla hoidon puutteeseen.

Yhdysvalloissa uhkakuvat ovat vakavampia ja todellisempia kuin Suomessa, koska Yhdysvalloissa terveydenhuolto ja sosiaaliturva ovat teollisuusmaiden maailman heikoimpia.

Presidentti Trumpin maanantai-yön tviitit paljastavat, että presidentille tärkeintä on taistelu. Voitto, hinnalla millä hyvänsä. Hänen maineestaan ja potilaista viis.

Kun Trump käännytti maanantaina illallispöydän ääressä kymmenkuntaa epävarmaa republikaanisenaattoria kantansa taakse, kaksi yllätysnimeä lipesi riveistä.

Kun kuvio valkeni Trumpille, hän jyrähti: ”Kaatakaa Obamacare ja aloittakaa puhtaalta pöydältä. Demokraatit tulevat kyllä mukaan”.

Demokraatit eivät tule. Eivät näillä ehdoilla. Että seitsemän vuotta voimassa ollut terveydenhuolto-ohjelma kaadettaisiin ja uuden luominen aloitettaisiin tyhjästä.

Demokraatit eivät ole koskaan kiistäneet, etteikö valtavassa lakikokonaisuudessa olisi korjattavaa. He ovat valmiita korjaukseen, mutta näillä ehdoilla puolueet eivät mahdu edes samalle kongressin käytävälle.

Trumpin ja republikaanien esitykset ovat pitkin kevättä kaatuneet kiireeseen, asiantuntemuksen puutteeseen ja ylimieliseen salailuun.

Tämän ovat tajunneet nekin äänestäjät, jotka yhä tukevat presidenttiään.

Alkukesästä edustajainhuone hyväksyi moneen kertaan korjatun uuden terveydenhuoltoesityksen niukasti. Senaatti on vaikeampi pala, koska siellä republikaaneilla on vain niukka enemmistö äänin 52–48.

Uudet muutokset on tehty julkisuudelta piilossa. Ilman ensimmäistäkään julkista kuulemista, asiantuntijakeskustelua tai -arviota.

Kun yksityiskohtia alkoi vuotaa julkisuuteen, demokraatit tekivät kovaa jalkatyötä osavaltioissa ja selittivät, mitä republikaanien malli käytännössä tarkoittaisi.

Republikaanien viimeisimmän esityksen hyväksyminen ja Obamacaren kaataminen olisivat merkinneet muun muassa tuhansien vanhusten hoitokotien sulkemista ja kroonisesti sairaiden hoidon äkillistä katkeamista.

Yksi suurimmista muutoksista olisi ollut, että kaikkia kansalaisia ei voisi nykyisen verorangaistuksen tapaan pakottaa ottamaan terveysvakuutusta. Vakuuttamattomien määrä siis kasvaisi.

Köyhimmille talouksille republikaanit tarjosivat kevennettyä vakuutusmallia, joka ei käytännössä olisi korvannut kaikkia pitkäaikaissairauksia. Pienet yritykset olisi tyystin vapautettu työntekijöidensä vakuuttamisesta.

Obaman mallissa valtio on tukenut edullisten vakuutusten ostoa. Tämä johti osaltaan siihen, että keskituloisten vakuutusmaksut nousivat rajusti.

Demokraattien senaattori Bernie Sanders on kerännyt suuret yleisöt, kun hän on selittänyt, kuinka suuret verohelpotukset republikaanien malli toisi vakuutusyhtiöille ja suuryrityksille.

Olin runsas viikko sitten Länsi-Virginiassa kuuntelemassa Sandersin tilaisuutta, jossa yleisö kertoi kuukauden tarkkuudella, milloin heitä uhkaa hoidon loppuminen ja kuolema, jos Obamacare ei enää suojaa heitä.

Republikaanit etenevät nyt hätääntyneinä, tunti kerrallaan. Senaatin puhemies Mitch McConnell yrittää totella presidentin tviittiä ja saada senaattorit pelkästään kaatamaan Obamacaren. Ajatus on, että uusi, parempi ja halvempi malli kehiteltäisiin kahdessa vuodessa.

Jo nyt vaikuttaa siltä, että riittävän monen republikaanisenaattorin on mahdotonta sitoutua tähänkään.

Kahden vuoden epävarma ajanjakso sotkisi vakuutusmarkkinat nykyistä pahemmin. Ja ennen kaikkea ihmisten arjen täydellisesti.

Muutokset vaativat demokraattien tuen. Taitavasti pelatessaan heillä on jokeri kädessään poliittisessa kaupankäynnissä. Terveydenhuoltouudistus ei ole presidentti Trumpin ainoa murheenkryyni – syksyllä pitäisi aloittaa suuri verouudistus, hyväksyä budjetti, selvittää Venäjä-kytkennät ja muurikin pitäisi rakentaa.

Obamacaren luotiin pelkästään demokraattien voimin, republikaaanit eivät olleet siinä mukana. Republikaanit eivät pysty edes enemmistöllään kaatamaan terveydenhuoltopakettia, joten republikaanien ja demokraattien on pakko hakea ainakin jonkinlaista yhteistyötä.

Yhdysvalloissa sote-uudistus on kahden kauppaa. Suomessa uudistuksessa on onneksi useampi pelaaja, ja mahdollisuudet potilaan hengen säästävään ratkaisuun siinä mielessä paremmat.

Venäjä päättää kelluvan ydinvoimalan koekäytöstä lähiviikkoina

Venäjä päättää vielä heinäkuun aikana, missä se aikoo koekäyttää Pietarissa valmisteilla olevaa kelluvaa ydinvoimalaansa, sanoo Pietarin telakalla tiistaina vieraillut Säteilyturvakeskuksen pääjohtaja Petteri Tiippana

Laitostoimittaja ja Venäjän viranomaiset neuvottelevat parhaillaan, missä ja milloin laitokseen ladataan ydinpolttoainetta koekäyttöä varten. Käytännössä vaihtoehdot koekäytölle ovat Pietari ja Murmansk, jonne ydinvoimalaitos on tarkoitus toimittaa ensi vuoden aikana.

Mahdollinen koekäyttö Pietarissa tarkoittaa, että voimalaitos olisi radioaktiivinen kuljetus. Tiippanan mukaan radioaktiivisuuden leviämisen riski on hyvin pieni, koska koekäyttöaika on lyhyt, minkä vuoksi reaktoriin ei synny paljon radioaktiivisuutta.

Erityisesti Norja on ollut huolissaan siitä, että hinattava ydinvoimalaitos haaksirikkoutuisi Norjan rannikolle.

– Norjan rannikolla merenkäynti voi olla voimakkaampaa kuin Suomenlahdella. On mahdollista, että voimakkaan merenkäynnin takia kuljetus joutuu hakemaan turvasatamaa joksikin aikaa Norjan satamista, vuonoista tai mistä tahansa. Norjalaiset haluavat olla varautuneita, Tiippana arvioi.

Lue myös: Kelluvan ydinvoimalan työmaalla Pietarissa palovaara – telakka kiistää tulipalon

Macron veti Ranskan maailman vaikutusvaltaisimmaksi valtioksi

Ranska on maailman vaikutusvaltaisin valtio. Ainakin yhdysvaltalaisen pr-yhtiö Portland Communicationsin tutkimuksen mukaan.

Yhtiö on julkistanut tämän vuoden listan maailman vaikutusvaltaisimmista valtioista. Niin sanottu pehmeän vallan indeksi (engl. Soft Power 30) on tuotettu yhteistyössä Etelä-Kalifornian yliopiston kanssa.

Ranskan nousu viime vuoden viidenneltä sijalta ensimmäiseksi selittyy osittain keskustalaisen Emmanuel Macronin valinnalla Ranskan presidentiksi. Lisäksi Ranskalla on laaja diplomaattinen verkosto, joka toimii pontevasti maailmapolitiikassa ja kansainvälisissä järjestöissä.

Yhdysvaltojen putoamista ensimmäiseltä sijalta kolmanneksi selitetään pitkälti presidentti Donald Trumpin valinnalla. Trumpin kärkevä tyyli, sekavat selitykset ja Amerikka ensin -puheet ovat syöneet Yhdysvaltojen nauttimaa arvovaltaa.

Tutkimus tehtiin ennen Trumpin päätöstä vetää Yhdysvallat Pariisin ilmastosopimuksesta. Päätös todennäköisesti laskee Yhdysvaltojen suosiota entisestään.

Indeksin häntäpäässä ovat Venäjä, Tšekki, Unkari, Brasilia ja Turkki. Tämä viittaa siihen, että maahanmuuttajavastaisilla ja autoritaarisilla valtioilla on vain vähänlaisesti vaikutusvaltaa maailmanpolitiikassa.

Eurooppa löysi itseluottamuksensa

Indeksi tuotetaan tutkimalla maiden hallintoa, kulttuuria – myös ruokakulttuuria, sillä Michelin-ravintoloiden määrä vaikuttaa pisteisiin –ulkopolitiikkaa, katuväkivaltaa, liikuntaa, digitalisaatiota, talouden uudistumista ja maan vetovoimaa sekä turistien että ulkomaisten opiskelijoiden silmissä.

Indeksi laskettiin kolmannen kerran. Indeksi ei ole erityisen edustava, sillä listalla on vain 30 maata, lähinnä rikkaita länsimaita.

Pehmeä valta on professori Joseph Nyen kehittämä käsite. Nyen mukaan pehmeä valta on kykyä suostutella ja levittää omia arvoja ja ihanteita. Lopulta kaikki haluavat sitä, mitä sinä haluat, Nye tiivisti.

– Tavallisesti pehmeä valta on pysyvää pääomaa, mutta me elämme poikkeuksellisia aikoja. Tulokset heijastavat kansainvälisen vaikutusvallan jakautumisen muutosta. Eurooppa on löytänyt kadonneen itseluottamuksensa, ja Aasia lisää pehmeää valtaansa. Samaan aikaan Donald Trumpin Amerikka ensin -puheet vähentävät Yhdysvaltojen vaikutusvaltaa, Nye arvioi tuloksia Guardian-lehden haastattelussa.

Kohua herättänyt naisten elokuva vihdoin elokuvateattereihin Intiassa

Naisten seksuaalisutta käsittelevä Lipstick Under My Burkha nähdään viimein tänä perjantaina maan valkokankailla.

Se oli sensuuriviranomaisten hampaissa viiden kuukauden ajan. Elokuvaa syytettiin ”naissuuntautuneeksi”.

Elokuva kertoo neljän naisen salaisista elämistä ja haaveista. Yksi hahmoista on burkhaa käyttävä opiskelija, toinen 55-vuotias leski, joka löytää seksin uudestaan puolisonsa menetettyään.

Lipstick Under My Burkhan julkaisu Intiassa ei ole vain elokuvani voitto vaan voitto naisille, jotka nyt saavat kertoa tarinansa, ohjaaja Alankrita Shrivastava krtoi AFP:lle.

– Jos elokuvaa ei olisi julkaistu, se olisi tarkoittanut sitä, että on hyväksyttävää hiljentää puolet väestöstä, ohjaaja lisäsi.

Sensuurivirasto sai kritiikkiä miesten elokuvien suosimisesta

Intian sensuurivirasto CBFC kielsi elokuvan levittämisen helmikuussa. Sen mukaan elokuva oli ”naissuuntautunut, ja siinä fantasia voitti todellisuuden”. Tätä lausuntoa pilkattiin sosiaalisessa mediassa ahkerasti.

Intian sensuurivirasto on perinteisesti torpannut teokset, jotka sen on nähnyt liian rajuina tai uskontoja loukkaavina.

Shrivastavan ohjausta virasto moitti seksikohtauksista, loukkaavasta kielenkäytöstä ja puhelinseksistä. Se vihjasi myös, että elokuva voi loukata muslimeja.

Kriitikot puolestaan totesivat, että sama virasto säännöllisesti hyväksyy julkaistavaksi miesten ohjaamia elokuvia, joissa on naisia halventavia vitsejä ja jotka on suunnattu nuorille miehille.

Esityksiä Intian ulkopuolella

Shrivastava raivostui elokuvansa hyllyttämisestä ja vaati päätökseen oikaisua. Se saatiinkin huhtikuussa sen jälkeen, kun elokuvaan oli tehty pieniä muutoksia, kuten seksikohtausten lyhentämisiä. Nyt perjantaina elokuva lähtee Intian teattereihin, K-18-leimalla varustettuna. Sen siis nähdään sopivan vain täysi-ikäisille.

Lipstick Under My Burkha -elokuva on kiertänyt jo yli 35 kansainvälisellä elokuvafestivaalilla ja Tokiossa se palkittiin viime vuoden puolella.

Ohjaajaa kotimaan ensi-ilta jännittää.

– Ainahan se mietityttää, että mitä ihmiset ajattelevat, mutta perjantainahan selviää, mistä tässä elokuvassa on kysymys. Ja miten naurettavaa draama julkaisuun liittyen on ollut.

Lähde: AFP

Daimler kutsuu kolme miljoonaa diesel-autoa korjattavaksi

Saksalainen autojätti Daimler kutsuu kolme miljoonaa Mercedes-Benz-dieselautoa vapaaehtoisesti korjattavaksi. Viime viikolla kerrottiin, että Daimlerin epäillään manipuloineen miljoonan dieselauton moottoria, jotta ne näyttäisivät vähäpäästöisemmiltä.

Yhtiö kertoo tiedotteessaan, että se aloitti jo maaliskuussa vapaaehtoisten korjausten tarjoamisen, mutta nyt käytäntöä laajennetaan koskemaan huomattavasti suurempaa määrää autoja.

Yhtiö kertoo haluavansa parantaa ajoneuvojen päästöjä.

Tiedotteen mukaan tämä maksaa yhtiölle 220 miljoonaa euroa eikä korjauksista aiheudu asiakkaille kustannuksia. Korjaukset alkavat lähiviikkoina.

Yhdysvallat määräsi Iranille uusia talouspakotteita

Yhdysvallat on määrännyt Iranille uusia talouspakotteita Iranin ballististen ohjusten kehitysohjelman takia. Talouspakotteet kohdistuvat 18 iranilaiseen yhteisöön tai yksityishenkilöön.

Pakotelistalle lisätyt ovat muun muassa kehittäneet lennokkeja ja sotilasteknologiaa Iranin vallankumouskaartille, huoltaneet kaartin aluksia, hankkineet järjestölle tietokonetarvikkeita ja myyneet Yhdysvalloista tai länsimaista varastettuja tietokoneohjelmia Iraniin.

Pakotelistalla on kaksi iranilaista järjestöä, jotka ovat mukana Iranin ballististen ohjusten kehitysohjelmassa. Yhdysvaltojen julkistamat pakotteet estävät amerikkalaisia käymästä kauppaa listalla olevien kanssa ja jäädyttävät näiden Yhdysvalloissa olevat varat.

Yhdysvaltojen kärsivällisyys koetuksella

Yhdysvaltojen valtiovarainministeriö kertoi pakotteista vain muutama tunti sen jälkeen, kun presidentti Donald Trump oli vahvistanut, että Iran toimii kansainvälisen ydinsopimuksen ehtojen mukaan.

Yksi presidentti Donald Trumpin keskeisistä lupauksista vaalikampanjassaan oli hankkiutua eroon Iranin kanssa tehdystä, "katastrofaalisesta" sopimuksesta.

Vuonna 2015 Iran, YK:n turvallisuusneuvoston pysyvät jäsenmaat ja Saksa sopivat, että Iran rajoittaa kiisteltyä ydinohjelmaansa. Vastineeksi ulkovallat poistivat Iraniin kohdistettuja talouspakotteita.

Yhdysvaltojen asenne Iraniin näyttää kuitenkin kiristyvän. Yhdysvallat on sanonut, että Iran rikkoo ydinsopimuksen keskeistä tavoitetta, kun se tukee Lähi-idän taistelujen osapuolia, eli Hitzbollahia, Hamasia, presidentti Bashar al-Assadin hallintoa ja Jemenin huthi-taistelijoita.

Kiinan ja Venäjän sotalaivat harjoittelevat Itämerellä ensi viikolla – ja maailman suurin ydinsukellusvene on matkalla Suomenlahdelle

Itämerelle saapuu lähipäivinä sekä Kiinan sotalaivoja että kaksi Venäjän laivaston suurta ydinkäyttöistä sota-alusta. Toinen viimemainituista on maailman suurin sukellusvene, 172 metriä pitkä Dmitri Donskoi. Se ei ole aikaisemmin käynyt Itämerellä.

Donskoi on viimeinen käytössä oleva alus sukellusveneluokasta, jonka nimi Venäjällä on Akula ja lännessä Typhoon. Kylmän sodan aikana se oli osa Neuvostoliiton ydinpelotetta, ja sukellusveneen aseistuksena oli 20 mannertenvälistä ydinkärkiohjusta.

The Independent Barents Observer-sivuston mukaan Donskoilla ei enää ole ydinaseita, vaan sitä on käytetty ohjusten laukaisukokeiden alustana.

Osan matkaa pintakulussa

Dmitri Donskoi on käytännössä tallinnanlaivan kokoinen, ja matalalla Itämerellä se joutuu purjehtimaan ainakin osan aikaa pinnalla. Sen saapuminen Itämerelle taatusti huomataan, sillä Tanskan salmet ovat juuri sellainen paikka, missä Donskoi ei mahdu sukeltamaan.

Sukellusvenejätti tulee Suomenlahdellekin, sillä se osallistuu Venäjän laivaston vuosipäivän juhlallisuuksiin Kronstadtissa Pietarin edustalla heinäkuun viimeisenä viikonloppuna. Juhliin tulee Venäjän Pohjoisesta laivastosta myös ydinkäyttöinen ohjusristeilijä Pietari Suuri ja kaksi muuta sotalaivaa.

Pohjoisen laivaston mukaan alukset lähtivät Itämeren-matkalleen Severomorskista maanantaina.

sotalaiva
Venäjän Pohjoisen laivaston lippulaiva Pietari Suuri seuraa sukellusvene Dmitri Donskoita Itämerelle.Eric Estrade / AFP / Lehtikuva

Kiinalaiset tulevat jo perjantaina

Pohjoisen laivaston suuret alukset ovat siis tulossa paraatiin, mutta Kiinan laivaston yksiköt saapuvat sotaharjoituksiin Venäjän laivaston kanssa. Venäjän puolustusministeriön mukaan harjoituksen aktiivinen vaihe on ensi viikolla. Ministeriön tiedotteessa ei kerrota, missä päin Itämerta on tarkoitus harjoitella.

Kiinan laivaston kaksi sotalaivaa ja niiden tukialus ovat parhaillaan Pohjanmerellä matkalla kohti Itämerta. Ne otetaan juhlallisesti vastaan perjantaina 21. heinäkuuta Baltijskissa Venäjän Itämeren laivaston päätukikohdassa, Kaliningradin alueella.

Kiina on lähettänyt Itämerelle hävittäjäalus Hefein, fregatti Yunchengin ja huoltoalus Luomahun. Hefei ja Yuncheng ovat Kiinan laivaston uudenaikaisinta kalustoa. Hefein aseistuksena on muun muassa kehittynyt pitkän matkan ilmatorjuntaohjusjärjestelmä.

kiinalaisia sotalaivoja puolassa
Kiinan sota-aluksia vieraili Itämerellä vuonna 2015. Kuvassa keskimmäisenä näkyvä fregatti Yiyang on samaa tyyppiä kuin yksi nyt harjoituksiin tulevista aluksista.Adam Warzawa / EPA

Kiinan vai Venäjän voimannäyttö?

Kiinan ja Venäjän laivastot ovat harjoitelleet yhdessä tätä ennenkin, ja harjoittelevat jatkossa. Itämeren harjoituksen toinen osa pidetään Japaninmerellä Kaukoidässä.

Venäjän laivasto osallistui viime vuonna Kiinan laivastoharjoituksiin Etelä-Kiinan merellä, missä Kiinan aluevaatimukset ovat ajaneet sen törmäyskurssille alueen muiden maiden kanssa.

Jos sitä harjoitusta voitiin pitää Venäjän tuenilmaisuna Kiinalle sikäläisessä kiistassa, voidaan ensi viikon harjoitusta pitää Kiinan tuenilmaisuna Venäjälle Itämerellä – missä Venäjä ja Nato vääntävät kättä vaikutusvallasta.

Toisaalta, Kiina ei ole liikkeellä ainoastaan Itämerellä. Saman kokoinen kiinalainen osasto, kaksi sotalaivaa ja huoltoalus, on parhaillaan vierailulla Istanbulissa ja menossa Mustallemerelle.

Kuningas Arthurin linnassa syötiin turkkilaisista kulhoista ja juotiin espanjalaisista laseista

Jos kuningas Arthur olisi muutakin kuin legenda, hänen pyöreällä pöydällään Tintagelin linnassa Cornwallissa olisi ollut ostereita ja sianlihaa Turkista tai Kyproksesta tuodussa kulhossa ja viiniä espanjalaisessa lasipikarissa.

Pöytä Tintagelin linnassa, jossa Arthur legendan mukaan syntyi, katettiin 400-luvun lopussa ja 500-luvun alussa juuri noin, kertovat Britannian kulttuuriperintöä hallinnoivan English Heritagen ja Cornwallin arkeologisen yksikön löydöt.

Britannian lounaiskulmasta Atlantille työntyvä Cornwall eli tuolloin ensimmäiseksi kultakaudekseen kutsuttua aikaa, jolloin sen mitä ilmeisimmin oli tärkeä solmukohta kaukokaupassa. 600-luvulle saakka asutetulla kalliosaarella oli maastokartoitusten perusteella satakunta rakennusta.

Jo aiemmissa kaivauksissa on löytynyt myös todisteita kaukaisista yhteyksistä, muun muassa amforien ja koristeellisten lasien palasia. Vastaavia löytöjä ei tunneta yhtä paljon mistään muualta Britannian alueelta.

Paksu muuri on luja todiste

Välimeren ympäristöstä tuotujen keramiikka-astioiden palasia on uusissa kaivauksissa löytynyt pari sataa. Lasinkappaleitakin löytyi useista. Osa on koristeltuja.

Siitä, mitä astioista syötiin, kertovat osterinkuoret ja nautojen, lampaiden ja vuohien luut, joissa on merkkejä teurastuksesta ja paistamisesta. Turskan selkäruoto on ensimmäinen todiste siitä, että linnassa ilmeisesti nautittiin myös syvästä merestä pyydettyä kalaa.

Maasta paljastui paljon muutakin: rintakoruja, vyönsolkia, veitsiä ja nauloja. Joukossa on myös hevosenkenkä ja nuolenkärki.

Löydöt antavat vahvaa näyttöä Dumnonian kuningaskunnasta.

Arkeologit löysivät myös kivirakenteiden, laattalattioiden ja laatoista tehdyn portaikon jäänteet. Paksuimmalla muurilla oli leveyttä metrin verran, mikä antaa ymmärtää, että rakennukset tehtiin kestämään, ei tilapäisiksi.

Tutkijoiden mukaan löydöt ylittivät kaikki odotukset ja antavat vahvaa näyttöä siitä, että paikalla todella sijaitsi Dumnoniaksi kutsutun cornwallilaisen kuningaskunnan keskus. English Heritagen sivulta on ladattavissa koko 162-sivuinen tutkimusraportti.

Kaivauksia jatketaan viisi vuotta

Linnassa tehtiin laajoja kaivauksia 1930-luvulla, mutta suuri osa tiedoista tuhoutui toisen maailmansodan pommituksissa. Viime vuonna alkaneet kaivaukset ovat ensimmäiset sitten 1990-luvun.Tuloksista kerrottiin vasta nyt kaivausten jatkuessa.

Arkeologit aikovat avata tänä kesänä aiempaa paljon suuremman alueen. Kaivaukset jatkuvat elokuun puoleenväliin, ja kaikkiaan niistä suunnitellaan viisivuotisia.

Tutkijoita vaivaavia kysymyksiä on paljon: Miltä rakennukset näyttivät? Mitä niissä tehtiin? Milloin alue tarkalleen asutettiin ja miksi se hylättiin?

Lippua pitelevä kruunupäinen kuningas valtaistuimella.
Kuningas Arthur seinävaatteessa, joka on peräisin 1300-luvun loppupuolelta. International Studio

Virallista vandalismia?

Kuningas Arthurin legenda on 1100-luvun luomus. Nykyinen rauniolinna on 1200-luvulta. Sen rakennutti kuningas Henrik III:n veli Richard, mahdollisesti juuri Arthurin legendan innoittamana.

Alue on houkutellut Arthurista kiinnostuneita turisteja 1600-luvulta asti. Nykyisin se on English Heritagen suurimpia vetonauloja. Kesäkuukausina siellä käy jopa kolmetuhatta ihmistä päivässä.

English Heritage ja historioitsijat ovat käyneet kiihtyvää kiistaa linnan merkityksestä ja alueen kohtelusta. Lisää turistivirtoja tavoitteleva English Heritage on hakkauttanut kallion kylkeen legendan Merlin-velhon kasvot ja on rakennuttamassa saarelle modernia jalankulkusiltaa.

Historioitsijat syyttävät English Heritagea Cornwallin todellisen historian halventamisesta ja Cornwallin kansallismielinen liike suoranaisesta vandalismista. Kiistan eri puolista kertoo lisää History & Policy -sivusto.

Brittihallitukselle pyyhkeitä vähemmistöpolitiikasta

English Heritagessa hiertää monia jo nimi, sillä Cornwall ei ole historiallisesti Englantia, vaan kelttien aluetta. Sillä on oma kieli, korni. Se ehti hävitä englannin jalkoihin 1800-luvulla. Viime vuosisadalla sitä alettiin elvyttää.

Kiista Tintagelin linnasta on päässyt jopa Euroopan neuvoston käsittelyyn osana Britannian vähemmistöpolitiikkaa koskevaa raporttia. Linnan "disneymäinen kohtelu" on esimerkki kansallisen vähemmistön väheksynnästä, raportti suomi.

Britannia virallisti kornit vuonna 2014 kansalliseksi vähemmistöksi muiden kelttien eli skottien, walesilaisten ja pohjoisirlantilaisten rinnalle. Euroopan neuvoston raportin mukaan korneja ei kuitenkaan tueta riittävästi.

Neuvosto vaatii muun muassa palauttamaan kornin kielen opetukselle rahoituksen, joka luvattiin vuoden 2014 päätöksen yhteydessä. Cornwallissa on runsaat puoli miljoonaa asukasta. Kornia puhuu nykyisin sujuvasti arviolta vain 500.

Välitystuomioistuin: Venäjän maksettava Hollannille 5,4 miljoonaa Greenpeacen laivan valtaamisesta

Haagissa toimiva kansainvälinen välitystuomioistuin on määrännyt Venäjän maksamaan Hollannille 5,4 miljoonan euron vahingonkorvaukset Greenpeacen Arctic Sunrise -aluksen takavarikoinnista.

Välitystuomioistuimen päätös liittyy ympäristöjärjestön arktisen alueen öljynporauksia vastustaneeseen protestiin Siperian pohjoispuolisella Petšoranmerellä syyskuussa 2013.

Protestin yhteydessä Venäjän viranomaiset valtasivat aluksen ja pidättivät 28 aktivistia ja kaksi toimittajaa. Yksi pidätetyistä oli suomalainen Sini Saarela. Tapaus sai laajaa kansainvälistä huomiota.

Välitystuomioistuimen päätös korvauksista oli yksimielinen. Jo kaksi vuotta sitten tuomioistuin totesi Venäjän rikkoneen merenkulkua koskevaa lainsäädäntöä. Korvausten suuruus kerrottiin tiistaina.

Venäjä on aikaisemmin ilmoittanut, ettei se aio noudattaa välitystuomioistuimen päätöstä. Venäjä ei ole tuomioistuimen jäsen.

Venäjä epäili aktivisteja ensin merirosvouksesta ja myöhemmin huliganismista. Aktivistit vapautettiin kahden kuukauden pidätysajan jälkeen ensin takuita vastaan ja myöhemmin heidät armahdettiin. Venäjä palautti Arctic Sunrise -aluksen yhdeksän kuukauden takavarikon jälkeen vuonna 2014.

AFP

Mitä Trumpcarelle käy nyt? Republikaanien suunnitelmat terveydenhuollosta menivät uusiksi

Yhdysvaltain terveydenhuoltojärjestelmän muuttamisen tulevaisuus on hämärän peitossa.

Presidentti Donald Trumpin ja republikaanipuolueen ehdotus Barack Obaman terveydenhuoltojärjestelmän korvaamiseksi kaatui maanantaina illalla Yhdysvaltain aikaa. Kaksi republikaanisenaattoria ilmoitti vastustavansa Trumpin tukemaa lakiehdotusta, joka on saanut lempinimen Trumpcare.

Republikaaneilla ei ole enää vaadittavaa enemmistöä lakihankkeen viemiseksi läpi senaatissa.

Yle Uutiset kysyi Turun yliopiston Yhdysvaltain tutkimuksen dosentilta Benita Heiskaselta, mikä kaatoi senaatin republikaanien esityksen ja mitä siitä seuraa.

Miksi uudistus kaatui?

Republikaanien terveydenhuoltoesityksen kaatumisen syynä on dosentti Benita Heiskasen mukaan ruohonjuuritason kova vastustus.

Eri puolilla Yhdysvaltoja on osoitettu mieltä Trumpcarea vastaan. Kaduilla mieltään ovat osoittaneet myös keskituloiset ihmiset yli puoluerajojen.

– Ihmiset ovat ymmärtäneet, että jos he menettävät Obamacaren, monet putoavat kokonaan sairausvakuutusjärjestelmän ulkopuolelle. He ovat tajunneet, että heidän arkensa on uhattuna, Heiskanen toteaa.

Benita Heiskanen
Turun yliopiston Yhdysvaltain tutkimuksen dosentti Benita Heiskanen.Benita Heiskanen

Republikaanien esitys terveydenhuoltolaiksi, niin kutsuttu repeal and replace -lakiehdotus, olisi leikannut vähäosaisille tarkoitettua sairausvakuutusjärjestelmää Medicaidia. Sen seurauksena kymmenet miljoonat amerikkalaiset olisivat pudonneet terveydenhuoltojärjestelmästä.

Lisäksi kroonisista sairauksista kärsivät, vanhukset, mielenterveysongelmaiset ja raskaana olevat olisivat kärsineet uudistuksesta, kun heidän vakuuttamisensa olisi tullut osavaltioille valinnaiseksi.

Useat maltilliset republikaanisenaattorit ovat pitäneet esitystä liian radikaalina.

Mielenosoitukset ovat luoneet republikaanipolitiikoille paineita esityksen suhteen. Republikaanit valmistautuvat jo kongressin välivaaleihin, jotka käydään ensi vuonna, eivätkä halua ottaa poliittisia riskejä.

– Protestit (Trumpcarea vastaan) ovat aivan valtavia ja päivittäisiä, Heiskanen toteaa.

Mitä Trumpcaren kaatuminen merkitsee Donald Trumpille?

Obamacaren korvaaminen oli presidentti Donald Trumpin tärkeimpiä vaalilupauksia.

Republikaaneilla on hallussaan presidentin paikka ja kongressin enemmistö, mutta he eivät ole onnistuneet saamaan läpi vielä yhtään tärkeää uudistusta.

Trump on Heiskasen mukaan onnistunut vierittämään vastuun epäonnistumisista republikaanipuolueelle.

– Kyseessä on erittäin suuri poliittinen tappio republikaaneille, Heiskanen toteaa.

Miksi republikaanit haluavat kumota Obamacaren?

Republikaanit ovat vastustaneet Obamacarea, koska liittovaltiolla on heidän mielestään siinä liikaa valtaa ja potilailla liian vähän valinnanvaraa. Osavaltioiden pitäisi republikaanien mielestä saada päättää terveydenhuoltoon liittyvistä asioista.

Obamacare toi yli 20 miljoonaa pienituloista amerikkalaista terveydenhuollon piiriin. Vakuutusyhtiöt velvoitettiin järjestelmässä vakuuttamaan myös ne ihmiset, joilla on olemassa oleva krooninen sairaus.

Tilanne on se, ettei kukaan tiedä, mitä tässä tulee käymään. Dosentti Benita Heiskanen

Heiskasen mukaan republikaanien ehdottamasta lakiuudistuksesta hyötyisivät vain henkilöt, jotka tienaavat yli 200 000 dollaria ja pienet yritykset, joiden ei tarvitsisi ottaa työntekijöilleen sairausvakuutusta.

Mitä seuraavaksi tapahtuu?

Senaatin republikaanipuhemies Mitch McConnell ilmoitti eilen maanantaina, että toisi senaatin äänestykseen vain Obamacaren kaatamisen ilman esitystä uudesta järjestelmästä. Kaataminen tapahtuisi kahden vuoden siirtymäajan sisällä.

Heiskanen arvioi, että McConnellin reaktio ei ollut republikaaneilta harkittu, sillä senaatin enemmistön menetys näin nopeasti tuli puolueelle yllätyksenä. Hänen mukaansa onkin epätodennäköistä, että Obamacaren kaataminen menisi läpi senaatin äänestyksessä.

– Tilanne on se, ettei kukaan tiedä, mitä tässä tulee käymään, Heiskanen toteaa.

Donald Trump tiedotustilaisuudessa Varsovassa.
Presidentti Donald Trump kehottaa aloittamaan uudistuksen puhtaalta pöydältä.Saul Loeb / AFP

Trump on kehottanut republikaaneja kumoamaan Obamacaren ja työstämään uutta terveydenhuoltosuunnitelmaa puhtaalta pöydältä yhteistyössä demokraattien kanssa.

– Demokraateilla on intresseissä parantaa Obamacarea. Mutta demokraatit eivät lähde mukaan uudistukseen, joka heikentäisi radikaalisti heikko- ja keskituloisten asemaa, Heiskanen toteaa.

Jutussa on käytetty lähteinä AP:tä, Reutersia ja BBC:tä.

Powered by WordPress | Designed by: Premium Themes | Thanks to Free WordPress 4 Themes, Download Premium WordPress Themes and Themater